Tää vois olla helpompaakin...

Yep, se on tuo sängystä nouseminen taitolaji :D Selkä vihoittelee edelleen, eilinen lenkkeily piti jättää väliin ja nyt oon sit yrittäny venytellä ja lääkitä tota selkää, että rupeis paranee.
Oon kohtapuoliin lähössä vähä pyöräilee, katotaa miten emännän käy. En tiiä pitäskö käydä apteekista ostamassa sellasia lämpötyynyasioita....

                       Tää olis kyllä lähempänä asentoa, missä miun varmaan pitäis vaan olla :)

Mutta joo...Se, mitä myös mietin on "NOW WHAT??!!" Pääsin painotavotteeseen, InBody antoi "terveen paperit" ja suunnitelmat on kyllä selvät, että lihasta tähän kroppaan kiitos, mutta....
Eilen just kaverille juttelin, että tässä kohtaa mie niiiin tarviin sen, joka miulle kertois suoraan mitä tarvii tehä ja mitä syödä ja niihä mie sit tekisin!

Hierojan kanssakii juteltii nii se lähinnä turhautti, hää on kuitenkii alan ammattilaine ja hää tietää kyllä, mitä kuuluu tehdä ja yritti toki antaa miullekkii vinkkejä. esim. treenien jaottelusta ja siitä, miten mie nyt alkaisin vaan laskemaan niitä miun syömiä kaloreita ja proteiineja.
Helpompi sanoo ku tehä tällaselle (likimain) amatöörille. Kyllä mie tiedän ne määrät, mitä tulee syödä, mutta osaanko sittenkään laskea niitä tarpeeksi? Tai voiko miun adhd-luonteella edes laskea?
Ois niin kiva, että miulla olis vaan tosiaan se lappu, johon joku olis näpertäny miulle ne ruuat mitä millonki syön ja PISTE. Tässä kohtaa mie kokisin sen itelleni juuri parhaimmaks.
Jos itte alan vääntää ruoka-asioita nii oon melko varma siitä, että joku kohta kusee ja sit kaikki menee pieleen. Tähänkii asti oon syöny oman pääni mukaan ja joo, jotenkii onnistunu mutta kyllä se lihaksen hankintahomma on vähän eri kuin laihduttaessa. Jossain kohtaa kuitenki pelkään syöväni liikaa tai sitten liian vähän ja ja ja... AAARGHT!

Kaikki ois niiiin paljon helpompaa kun ois rahaa siihen pt:hen, joka tekis kaikki valmiiks ja ois tukena ja turvana siinä taustalla. Vaikka miun hieroja oli sitä mieltä, etten menetä siinä kuin rahat, mut sepä ei olekkaa miun asemassa. Helppoha sen on, kun se on miuta niin paljon "viisaampi" ja siltä löytyy treenikaveri ja vaikka mitä..
Ai mitenniin orpo olo?..
Ja mitä noihin salitreeneihin tulee, niin sehän on ollu jo pitkään lähinnä suorittamista. Tottakai siitä tulee hyvä fiilis ja tykkään käydä treenaamassa, mutta en edes muista millon olisin salilla antanu kaikkeni. Surullista. Ai hiton perkele mikä avautuminen, mutta mie oon nyt kysymysmerkkinä tässä...

Voi onnetonta...

Selkä-miun ikuisuusongelma.

Se päätti sit hajota salilla tänä aamuna. Onhan tuo jo pitkää taas oireillu, enkä ole hierojalle päässy taas pitkään aikaan, niin tässä sitä nyt ollaan. Sattui vaan sopivaan aikaan,sillä juuri tänään oon hierojan pöydälle menossa! :)

Ei tuo sentään niin paha ole, kun joskus kaverilta kuullu, miten jalat lähtee alta siitä kivusta, yms. mutta ei tää nyt kovin kaukanakaan ole.
Kun tuo selkä päätti laittaa sopimuksen irti, nii aattelin siirtyy tekemää käsijumppaa taljalla, tarkemmi sanottuna hauista. Kyykistyin ottaa tankoa siitä alhaalta, nii ai että! Miten mukavasti kipu iski tajuntaan, eikä siitäkään sitten meinannu tulla mitään. Vielä kuitenkii pystyy kävelee mut ei paljoo auta kumarrella, tms. ja jos selkä on vähänki huonossa asennossa nii jotta morjens! :/

Kattoo nyt, mitä tuo hieroja sitten sanoo ja antaa selän nyt sit olla rauhas loppuviikon. Onneks ei ollu suunnitelmissakaan muutakuin jalkareeniä..Dippadai näillä mennää..

Ihme vamma-asentoja viime maanantailta :D Voi kun sais nopeesti tuon selän kuntoo ja takas reenaa...ja sais joskus niitä kunnollisia kuviakii.

InBody-mittaus

Mie olin jo pitkään miettiny, että pitäs päästä kehonkoostumusmittaukseen ja nyt sitten menin ja voin kertoo, että kannatti.
Perhanasti kyllä jännitti, sillä eiliset syöpöttelyt painoi mieltä (ei sillä, että olis kaduttanu vaan pelkäsin, että ajankohta herkutteluun oli kehno mittauksen kannalta) ja pelotti myös, olinko koko projektia edes tehnyt millään tavalla oikein ja miten ihmeessä se oli vaikuttanu miun kroppaan??!!

Viskeraalinen rasva oli siis 25,6 (kaikki alle sadan on hyviä, mutta miun oli kuulema loistava  )

Lihasmassa: 26,4 (normaalialue 21,4-26,2 eli pikkase yli)

Rasvamassa 14,2 (normaalialue 11,3-18,1 eli just sopivasti tuossa välissä)

Rasvaprosenttikii oli aika mukava 22,9 kun normaalialue on 18-28)

Että silleen nyt sit. Pt, jonka luona kävin, totesi heti alkuunsa, että ennenkaikke viskeraalisen rasvan määrästä näkee, että syön puhdasta ruokaa. (Hyvä mie! :) )

Ja tietenkii hää ois miut halunnu projektikseen, kehui miten hyvällä mallilla tää homma on ja ei muutakuin lihasta kehiin vaan! Lupasin jäädä harkitsemaan, sillä tosiaan pt on perhanan iso panostus ja tämän hetkisillä työtilanteilla ei oikein niitä summia maksella. Kunhan vuokra on maksettu ja sitä puhdasta ruokaa löytyy kaapista nii ollaan jo pitkällä.

Pt ei voinu kun arviolta heitellä, mite hurjat arvot ois ollu sillo vuoden alkupuolella, mut sitähä on turha nyt miettiä. Ei tätä hommaa alottaessa edes tajunnu, että johokii mittauksiinki vois muka mennä :D

Mut miepä jatkan päivääni täällä nyt ylpeästi tepastellen! Kyllä on hyvä mieli ja perhana että pidän tästä kiinni!

Kyllä nyt kelpaa ;)

Viiden viikon herkuttomuus ohi ja saan viettää synttäreitä 18kg kevyempänä kuin viime vuonna.

Ihan pakko sanoo, että MÄÄ TYKKÄÄN! :D

                       Miun herkkulakko-kalenteri täynnä rasteja ;) ja tänää tuhotaan karkit!


Ei miulla silleen muuta just tähän hätään! :D

Tavotepaino saavutettu!

Näin siinä kävi. Mie onnistuin painotavotteessa ja mitä ihmettä. MIE EN JAKSA EDES KILJUA RIEMUSTA??!! Ehkä tää matka on ollu vaan niin perhanan raskas, että huokasin lähinnä helpotuksesta kun aamulla hyppäsin salilla vaakaan.

Pää on jotenkin tosi tyhjä nyt. Huomisesta lähtien alkaa sitte ns.eri kuviot. Vähän meinasin buustailla kroppaa ja varmaan tulee pari kiloo takas että heilahti, mutta tarviihan miun kroppa vähän vauhtia kehittyäkseen taas, vai mitä?
Lihasasioita tässä ruvetaa painaa sit ihan tosissaan, pitää ruveta imee itteensä kaikki maholline neuvo mitä vaa saa hankittua.

                                                     Jos joku ajatteli, että mie lopetan tähän....

                                             Jotain muutosta havaittavissa....

"Ihan vaan siks kun tuntuu siltä..."

Tota mie mietin, että noin ei enää koskaan tule olemaan. En mie voi enää palata vanhaan Sannaan ja syödä herkkuja "ihan vaan siks ku tuntuu siltä" tai tekee muuten vaan mieli, tai on jonkun kumminkoirankaiman synttärit ja niin vaan kuuluu tehdä.

Kohta mie saan vetää kalenteriin sen viimesen rastin, kun oon ollu herkkujen suhteen totaalikieltäytyjä kokonaiset viisi viikkoa. Jollekin ehkä säälittävän lyhyt aika, joka menee hujauksessa, miulle? Ehkä vähän vaikeampaa. Mie koen yhä edelleen olevani se sama pullukka Sanna, joka syö sitä mitä mieli tekee, sillon kun mieli tekee.
Ainahan miuta on "hallinnu" nälkäkiukku, mutta ennen en ole välittäny juurikaan siitä, mitä söin pitääkseni nälän loitolla. Nyt vasta oon ymmärtäny, miten miun on hyvä olla ja elää omassa kehossa.

Jopa mieli voi sillon paljon paremmin, kun ravintopuoli on kunnossa. Jos ette usko, niin kokeilkaa ;)

Kun tää ns.haaste loppuu, oon antanu itelleni luvan herkutella jopa parina päivänä. Tiedossa on omat synttärit, sekä yhet viiskymmpiset. Mutta, niissäkin mie tulen tietämään ne omat rajani. sielu huutaa kaikenmaailman herkkuperseilyjä, mutta en voi antaa valtaa sille kokonaan.
 Kuten alussa sanoin, en mie voi palata enää koskaan siihen vanhaan. En voi keksiä enää tekosyitä sille, miksi joka kauppareissulla se suklaapatukka tarttuu mukaan.
Oon mie aatellu, että viikonloput on ihan ok herkutella. En näe tällä hetkellä syytä ruveta samaan viiden viikon vääntöön, kuin nyt.
Onnee silti vaan kaikille heille, jotka ei välitä. Tai voivat muuten syödä mitä vaan ihan vaan just siks ku huvittaa. Mie en voi. Enkä mie halua voida.

Mie haluan voida hyvin. Haluun olla ylpee siitä, mitä oon elämässäni pystyny tekemään. Huomaamaan sen, että oma hyvinvointi lähtee juuri omasta itsestä.
Kaikki se ruoka, mitä  syön. Ei todellakaan maistuis muille, eikä prkl aina itellekkään ;) mutta mie tiedän, miks tätä teen ja oon pirun ylpee siitä.

Myös treenit tulee vähän muuttumaan, miulla on melkosen selvät visiot jo siitä. Tai niin selvät kuin omassa päässä ne pystyy kehittelemään. Ai synttärilahjaksi oma pt? KYLLÄ KIITOS :D
Mutta ei auta, otan päivän kerrallaan ja tavoitteet on miun kiintopiste.
Tiedän, mihin oon ryhtyny ja näillä mennään.

Onnistumisia ja hymyä :)

Jotta hyvää maanantaita ihmiset! :)

Eilen oli totaalilaiskottelu päivä ja tiesin, että tästä aamusta lähtien pääsen painaa taas ad-hd oravana. En tunnetusti kestä aloillani kuitenkaan ;)
Elikkäs, tilannehan on siis se, että miun mahasta on lähteny pari senttiä ja reisistä kokonaine yks sentti! Yeah! :D Tän herkuttomuuden aikana paino on noussu ja laskenu, se ei oikein varmaan tiedä nyt, mihin asettuis, MUTTA tänä aamunahan vaaka näytti entistä vähemmän.
Oh hoh..hitto tätä hymyn määrää! Salillakii jo ihmeteltii, mikä nyt nii hymyilyttää, ei voinu ku todeta "on vaan hyvä fiilis.." Ja niinhän se on, miun on hyvä olla ihan kokonaisuudessaan ja tää on "parasta just nyt".

Ja tokihan pistää hymyilyttää myös se, että "haastetta" on enää viikko jäljellä. Eilen illalla oli suuri kunnia nykästä kalenteriin rasti ja tuumata "pitäskö tässä hankkia jo aamukampa?" :)
Eli tosiaan kuukaus takana, ei oo ollu helppoo, tunnustan. Mutta onhan se hienoo huomata, mihin sitä pieni ihminen oikeesti pystyy.

Salille mennessä tuli se täti vastaan, joka nii suuresti ihailee miun itsekuria ja hää sano miuta miettineensä viikonloppuna kun oli pari dumlea nykässy suuhunsa :D ihanaa, että oon ihmisten ajatuksissa. Hää myös toivoi näkevänsä miut perjantaina salilla, eli "salitreffit" CHECK!

Onhan tässä tietenkii myös se toinen äärilaita, kuten kaikissa asioissa tuppaa olemaan se kakspuolta.Väistämättä mietin, että vaikka tämän hetken tavotteeseen ei ole kuin ihan pienen pieni rutistus, nii silti pelottaa, että mitä jos en onnistu? Aion hypätä vaakaan viimosen kerrran sunnuntaina ja sen lukeman myötä sitte katellaa mikä on meno.  Joo, tiedän ettei se vaaka kerro kaikkea, mutta mie oon päättäny saavuttaa tietyn lukeman siinä vekottimessa, ja siks mie sitä niin tiukasti kyttään.