maanantai 11. tammikuuta 2016

Missä on ongelma?

Ruoka.
Aina se ikuisuusongelma. Etenkin kun on kyse laihduttamisesta tai ns.fitnesselämästä.

Mie oon joutunu kokemaan ja kuulemaan paljon ihmettelyä ja vähättelyä, ehkä jopa pientä manailua siitä, miten ja mitä mie syön.
En ole koko miun elämäntapamuutosremontin aikana kokenu syöväni jotenkin "väärin".
Tosin alkuunhan siinä mielessä menin perse edeltä puuhun, kun söin liian vähän.

Tänä aikana oon oppinu paljon ruokailusta ja sen merkityksestä.
Sanotaan aina, että se ns.peruskotiruoka tai yksi keksi sillon tällön ei ole pahasta.
Nimeonomaan ihmiset. Nimenomaan juurikin näin.
Jos ihminen haluaa elää "normaalisti" ja on perusterve, eikä koe tarvetta vahtia kaloreita niin totta hitossa se on okei syödä niin. Eikä kukaan siitä tule tuomitsemaan.
MUTTA jos haluat laihduttaa tai kuten tänä päivänä miun omalla kohdallani, haluan muokata miun kroppaa, niin KYLLÄ miun on laskettava miun päivän makrot tietyllä tavalla. Kalori ei ole vain kalori.
Kalorit on tärkeitä ja etenkii nyt miun kuuluu syödä iha hitoksee (MIKS KAIKKI AINA LUULEE, ETTÄ SYÖN HIIREN ANNOKSIA KUN EN DIEETILLÄKÄÄN SITÄ TEHNYT) mutta miun tarvii myös olla perillä siitä, mistä ne kalorit koostuu.
En mie voi syödä kilotolkulla vaan rahkaa tai pussillista makaroonia päivässä.
Miun pitää ne jaotella. Ja tämä on se minun oma henkilökohtainen valinta.
Haluan tehdä näin.
Mutta ajatelkaa, voin myös sillon tällön syödä sitä "normaalia" kotiruokaa tai mikä vielä hurjempaa, voin jopa lähteä ulos syömään.
En mie tähtää mihinkää kisoihi nii ei miun tarvi ravintolan ulkopuolelle lähteä syömään riisikakkuja (Anteeks Mari Valosaari ;) )
Mie haluun vaan pitää sen kokonaisuuden kasassa.

Se, mikä miuta niin pirusti kyllästyttää, on nimeonomaan just se kun tästä saan kuulla yhä edelleen. Joltain. Jollan tasolla.
Ajatelkaa kuitenki, että ihan yhtälailla esim.diabeetikot joutuvat laskemaan hiilarinsa, eivätkä voi syödä kilokaupalla karkkia. Tai yritäppä tuputtaa keliaakikolle leipää!
Saati sitten esim.kihti tai sappipotilaat. Onhan heidänkin syötävä tiettyä ravintoa.
Joo, nämä edellä mainitut eivät ole ihmisten omia valintoja, mutta ihan yhtälailla miun mielestä verrattavissa siihen, että jos ihminen jolle "so called fitnesslife" on SE JUTTU niin heittäkää ne saatanan kysymysmerkit hitoille jo. Tai kysykää, mutta älkää kyseenalaistako. Tukekaa. Olkaa ylpeitä. Älkää latistako.

2 kommenttia:

  1. Mie oon ylpee siusta Sanna!Ja tsemppiä terveelliseen elämäntapaan

    VastaaPoista

Otan mieluusti vastaan asiallisia kommentteja :)