Nyt on aika levätä.

Joo tää sama aihe. Taas. Mutta nyt se stoppi tuli.

Kun vaan väsyttää, itkettää ja kiukuttaa vaikka asiat on hyvin. Niin on ehkä aika katsoo peiliin ja oikeesti höllätä.
Yövuorojen jäljiltä en ole kovinkaan montaa tuntia nukkunut sitten viime lauantain. Rytmit oli ihan sekasin. Illalla nukuin muutaman tunnin, heräsin tyyliin aamukolmelta ja sen jälkeen ei sitten enää nukuttu. (töissä ilta-aamuvuoroo yhden vapaan jäljiltä nii morjens..)
Eli parin tunnin unilla mentiin sitten seuraavat about 15-17h ja sit taas 2-5h unta.
Eilen miulle sitten riitti ja hakeuduin työterveyteen. Hoitaja päätti pistää miut sairaslomalle loppuviikoks. Helpotti.

Piti mennä toisen puoliskon kanssa syömään, mutten jaksanut. Sanoin kyllä, että tokihan mennään kun niin oli sovittu, mutta kun hän ehdotti kaupassa käyntiä ja kotoista kurmeeruokaa, niin idea oli mitä parhain siinä kohtaa.
Kaupassa ollessa tuntui, että vaan raahauduin hiljaa eteenpäin ja autolle päästyä tunsin itseni selviytyjäksi.
Ruoan laittoon en juurikaan kyennyt osallistumaan. Kuorin ja pilkoin kyllä bataattia.
Hyvä, että veitsi kesti käsissä.

Huolestuin jo itse itsestäni. Ei tällanen olotila ole miulle normaalia.
Lähistöllä oleva "spurttipolkukin" tuntui niin kaukaiselta, vaikka muistan kyllä miten joskus intopiukassa siellä salaa miun polvea kävin kiusaamassa.

No mites tänään sitten? Eilen illalla nukuin taas sen pari tuntia. Valvoin pari tuntia ja kyllästyin pyörimään sängyssä, joten päätin vetää pari kinkkuleipää yöpalaksi ja nukuin kyllä sitten aamuun asti "hiilariunta".
Käytiin vähän asioilla. Meni ehkä pari tuntia ja väsyin. Söin. Otettiin päikkärit. Kaikki jäsenet tuntuu niin saatanan raskailta nyt.

Huomenna mie meen labraan.Varmistetaan nyt vielä se b12 tilanne. Varmuuden vuoksi.
Mitään suuria suunnitelmia en uskalla tehdä, kun en tiedä mitä jaksan.
Pääkin on sumussa.
Ihan helvetillistä, kun tuntuu, ettei osaa enää edes ajatella. Mutta tokihan sitten kun on yö, jolloin ihmisen kuuluis nukkua, niin sitten on se miljoona ja satayksi juttua sekaisin päässä. Ei näin.

Mie laitoin äsken salikassin vaatehuoneeseen. En tiedä, otanko sen esille huomenna vai ens viikolla. Yhtään en nyt tiedä.