"Käännä se vahvuudeksi!"

Miuhun on taas iskeny joku saliyksinäisyys. Surua siitä, kun iteksee tätä hommaa vääntää ja on sellanen "kukaan ei tajua"-olo.
Tuossa  yhtenä päivänä sitte avauduin eräässä facebook-ryhmässä asiasta ja oli ehkä jopa ilo huomata, etten olekaan asian kanssa yksin.
On paljon muitakin jotka tekee tätä hommaa ominee eikä kaverit oikee jaksa kuunnella :D
Onneks on sentään edes tuo naamakirja johon voi sitten tiukan paikan tullen mennä avautumaan, ja vaik ois ihan happyhappykii nii siitäkii voi mennä huutelee.

Eilen juttelin miun hierojan kanssa myös asiasta. Totesin sille vaan, miten ankeeta meinaa taas olla nii hän vähän naurahtikin ja sanoi suoraan, että miun on käännettävä tilanne vaan miun vahvuudeks.
Että miusta on tähän.
Tajusin, että niinpä! Voihan se olla, että jos oisin ns.joku toinen nii oisin saattanu heittää jo salihanskat tiskiin ja todeta, ettei tästä mitään tule.
Mutta mie en oo tehny sitä. Vaikka mennää perse edeltä puuhun ja räpiköidää nii silti, mie en oo antanu periks.
Aina vaan yritän edes jollain tavalla. Ja se on loppupeleis aika jees.

Oon nyt taas pitkästä aikaa myös saanu itteni lenkkeilemään. Polven kanssa ollu ongelmia, sitte oli niitä jääkelejä, sitte tappopakkasia ja NYT VIHDOIN ei oo mitää tekosyitä olla menemättä ulos (tosin polven ehdoilla edelleen).
Se on muute tehny hitoksee hyvää, saanu nostatettuu sykkeitä eri tavalla ja saanu raitista ilmaa ihan kunnolla.
Eilen myös päätin, että tää viikko olkoon vähän erilaisempi treeniviikko peruspunttailun sijasta.
Eilen hengasin siellä hierojan pöydällä ja kävin ulkoilemassa, tänään tein Satu Kalmin ohjeiden mukaan treeniä jumppapallolla JA VOI JESTAS ETTÄ TULIKII HIKI :D
Huomenna olis tiedossa olkapäätreeniä ihan pt:n ohjauksessa. Sain kavereilta synttärilahjaks lahjakortin miun kotisalille ja sen voi käyttää myös pt palveluihi nii siihe ku tyrkkään euroja vielä lisää nii saan tuon yhden pt-tunnin.
Uskon, että siitä saa taas vähän lisäboostia tähän hommaan.

Miusta muuten oli pari lehtijuttua. Ne löytyy iltalehden ilona liitteestä sekä Kauneus ja Terveys lehdestä. Pääsin kertomaan oman tarinani, miten päätin laittaa elämäntapani uusiksi ja miten olen siinä onnistunut. Käytiin kuvaajien kanssa räpsimässä kuvat tuolla miun kotisalilla eli SykeGymillä ja eilen kävin sitten heiltä hakemassa "pientä lahjusta". Tuli ihan tosi hyvä mieli näistäkin, etekii tuo pipo on niiiiin hieno! ;) Kelpaa tuollasen kanssa hiippailla tuolla ulkona kyllä.
Avautuminen noissa lehtijutuissa teki itsellekin hyvää, sai vähän kerrata että mistä kaikki sai alkunsa ja millaisen matkan olen tullut. Se, että miut ns.huomataan, ollaan kiinnostuneita miun tarinasta ja halutaan tsempata nii onhan tää aika iso juttu.

Ihan sellasii "isoja suunnitelmia" miulla just nyt ei ole. Sain jo kipinän tästä treeniviikon muutoksesta, että mennään hetki ja päivä kerrallaan eteenpäin.
Ei auta jäädä rötväämään, haluun selvittää mihin miusta vielä näillä voimavaroilla ja mahdollisuuksilla on.