Viipotin viime viikon Espanjassa. Elämäni ensimmäinen lentomatka :D
Ennen lähtöä vedin itteni ihan mukavasti piippuun tekemällä viikon aikana 5kovaa treeniä, että pystyin antaa itelleni edes jonkinlaisen luvan ja rauhan olla stressaamatta reissussa tekemättömistä reeneistä.
Joo, kävi mielessä että olisin ottanu salikamat mukaan ja ettiny salin paikan päältä, mutta päädyin kuitenki siihen, että parempi ottaa lunkisti.
Viikon aikana en juurikaan syöny ruokavalion ohi, sillä miusta pidettiin niin hyvää huolta. Oli rahkat varattu ja aamusin puurot keitetty :) Sain myös valmistella omia kana-salaattikomboja mieleni mukaan. Pari kertaa käytiin ulkona syömässä ja suuhun eksyi muutamat ranskalaiset, kastikkeita ja pitihän sitä espanjalaista jäätelöäkin maistella ;) Mutta muuten meni mielestäni ihan hyvin, ruokailut pysy säännöllisenä ja sain sen, mitä tarviin. Tykkään! :)
Miulle tuo ruoka nyt vaan on se yks tärkeimmistä, että voin hyvin ja tuloksia syntyy. Vaikka se vaatii joskus vähän säätämistä, nii tää on silti kivaa!
Shoppailu-seikkailukilometrejä tuli taitettua PALJON mutta lauantai-aamuna oli ihan pakko päästä meren rannalle hölköttelee ja päästelee energioita. Teki kyllä ihan tosi hyvää :) Sali-ikäväkin iski viikonloppuna ja tänä aamuna...ah! Nautinto! :D
Eilen en kokenut hyödylliseksi lähtee reenailee, kun oltiin vasta ma-ti välisenä yönä kotona. Ei vaan puhti riittäny.
Laitoin nukkumaan käydessä kellon soimaan normiaikaan, ja haaveilin jo salille pääsystä.
Kuinkas sitten kävikään? Miun kroppa on siitä ihmeellinen, että se kyllä tietää jos johonkin on menoa ja valmistautuu siihen. Nukuin melko hyvin, mutta heräsin jo neljän maissa, enkä saanut enää unta joten olin heti viideltä nykimässä salin ovea auki :D :D
Miun siis PITI MENNÄ sinne vasta ennen kaheksaa, kuten normaalisti..ups...
Loman aikana hyppäsin kerran vaakaan ja painoa oli tullu (hui-iik!!) 300g lisää edellisee mittauksee.
Vielä en uskaltanu vaakaa hypätä, vaan ajattelin vetää tän viikon nyt ensin kunnialla ja katella sitte ens viikolla onko mitää tapahtunu. Tosiaan ku näit pehmosii tarvii saaha vielä pois, että neiti ois edes vähän tyytyväinen.
Mutta tosiaan, nyt on päästy takas treenaamisen makuun. Mikä parhainta, sain vähän lisäillä painoja ja tuntui, että jaksan taas paremmin. Pitää uskaltaa tehä enemmän, vaikka itsensä kanssa taistelua tää on ja melko helposti jää siihen mukavuusalueelle. Nyt on tehtävä parhaansa, että meen niiden rajojen yli! Eihän tästä muuten taas mitään tule!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan mieluusti vastaan asiallisia kommentteja :)