Aihe kuitenkin alkaa olemaan pikkuhiljaa melkosen ajankohtanen ja lähestulkoon kaikki (nais)ihmiset stressaa siitä enemmän tai vähemmän.
Jep, ihan tosi typerää ajanhaaskausta ja jokainen on rantakunnossa juuri sellaisena kuin on, MUTTA itselle tämä on aina ollut ongelma, enemmän tai vähemmän.
Viime kesänä en paljon jaksanut miettiä, kun oli jo muutama kilo jäänyt matkan varrelle, mutta kesät ennen sitä..oh hoh!
Tokihan uimassa tuli käytyä, mutta aika tarkkaan mietin, missä ja kenen kanssa.
Tänä aamuna kuitenkin tajusin, että jumanperhana! Jos mie vaan haluan, nii mie voin mennä vaikka kaupungin yleisimmälle rannalle kun siltä tuntuu :D Oli aika jännittävä fiilis.
No siis, en todellakaan ole mallin mittane (hyi yäk, enkä haluakaan olla!) tai jotkut jonkun ihannoimat vatsapalat on vielä kaukana piilossa, mutta vihdoin alan olee sinut itteni kanssa ja voin tassutella julkisesti uimapuvussa :D
Ne jotka on ehkä aina ollu bikinikunnossa, eivät todellakaan tajua tätä tunnetta ja joidenkin mielestä tää on oikeesti turhaa lässytystä, mutta onhan tää myös aika vapauttavaa.
Paljon työtä on vielä tiedossa kroppani kanssa ja ikuisuusprojekti-maha ei ehkä koskaan tule olemaan missään Jillian Michaels kunnossa, mutta tarvitseeko sen ollakaan? En usko...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan mieluusti vastaan asiallisia kommentteja :)