Viime päivät oon ollu niiiiiiin väsyny ja oon ajatellu varmaan vaan ruokaa.
Tai noh, oikeastaan aina mie ajattelen ruokaa, mutta nyt kaikenmaailman herkut on alkanu vallottaa miun mieltä. Ja eilen jätin treenitkin välistä koska maailma oli olevinaan jo niin paha. Yhtään ei miun tyylistä!
Tänä aamuna vaakaan hypätessä lukemat näytti -2,9kg. PERHANAN SATA GRAMMAA! :D
Ois nyt kivunnu edes kolmeen kiloon. Huomaa kyllä minimaalisista tuloksista, että uupumusta on ollu ja oon huomannu, että mielen lisäks kroppa on ollu ihan tosi jumissa.
Meinaan siis, että aineenvaihduntakii vissii menny sekasi tässä tiimellyksessä.
Tänää mie sit syön. Ja sit syön. Ja syön. Syön. Örps.
Eilen tuossa juteltiin, että nyt aijon ns. pitää sen tasapainon liikunnan ja ruokailujen osalta.
Oon itse itselleni luvannu, että saan herkutella viikonloppusin jos siltä tuntuu, mutta arkena ei ole mitää asiaa mihinkää karkkipusseille.
Miuta luvattiin tukea tässä, mitä sitten ikinä haluankaan tehdä. Kiitos jo valmiiksi siitä.
Nyt miun on vaan korkee aika oikeesti ladata niitä akkuja. Syömiset on pidettävä kontrollissa edelleen, mutta silleen fiksusti myöskin, että virtaa riittää puntille.
Tänää vielä yritin vähän jumppailla tota selkää. Ei se oikein tykänny, mutta varovasti heiluttelin että alkaa mokoma tottumaan liikkeeseen taas.
Sen verra oon tainnu itekkii kokee herätystä, että tosiaan se lepo on ihan aikuisten oikeesti hyvä.
Intohimo treenaamiseen ja ennenkaikkee siihen tavoitteellisesti treenaamiseen ja tuloksiin on niin kova, ettei aina malttais.
Nyt on ehkä pakko. Ku näköjää sit vaan ottaa ohimoo kun jää ne tulokset vajaiks ja/tai tulee kaikenmaailman telomisia.
Mutta nyt...ah..iltaa odotellessa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan mieluusti vastaan asiallisia kommentteja :)