Ei miulle ole koskaan sanottu, etten pystyis tähän, mutta miulle on sanottu, ettei miun tarvii.
Kyllähän.
Vai onks se vaan kehotus hölläämisestä, ja miun ei ole pakko "jos en taho"?
No muttakun haluun.
Ensisijaisesti mie teen tätä hommaa itteeni varten. Mutta onhan se nyt kiva jos voi näyttää hyvältä myös muiden silmissä. Ei sitä voi kieltää.
Miulla vaan...noh.. -kaikkihetimulle- tyyppinä tää on vaan hankalaa välillä.
Oon nyt taistellu herkkuhimojeni kanssa tässä muutaman päivän ja tää on ihan saatanasta. Voin kertoo.
Mieli huutaa herkkuja jatkuvasti ja nyt jopa tallilla töröttää hitoksee iso rasiallinen irttareita ja ne tuntuu kutsuvan nimenomaan miuta. Mutta:en ole koskenut niihin! Tai siis koskin mie siihen rasiaan ja haikeesti tutkailin, mitä se sisältää :D
Ai miks mie en anna periks vaan kidutan itteeni? No tässä kohtaa en itseasiassa tiedä. Melkee joka hetki tuntuu, että astelen makuunin ovista sisään ja mätän itselleni kilon karkkia, ahdan ne naamaan ja makaan sohvalla sokerihöyryissä.
Voisinkii antaa itelleni opetuksen, sillä tiedän ettei olo ole siinä kohtaa maailman parhain.
Tai miks en vaa ottais sitä paria hassua karkkia ja olis sit onnelline? No ei se nyt niinkään toimi.
Kaikki tai ei mitää perhana! :D Ja ehkä mie tarviisin sit jonkuu "erikoisemman tilanteen" suodakseni itelleni jotai kunnon mättöö.
Tai en tiedä. Menen hukkaan kohta.
Sit toinen juttu, miun kroppa, ennenkaikkee jalat on vaan niiiiiin jumissa! Oon yrittäny saunassa noita pehmitellä ja ominee hieroo ja venytellä, mutta tuntuu ettei mikään tehoa.
Aamulla kävin tekee jalkatreenin ja nyttehä nuo on sitte ku jotkuu perhanan puupalikat. Auts.
Mie niiiin haluisin päästä hierojalle nuo avauttamaan, mutta sehän nyt vaatis rahaa jota ei tässä kohtaa ole.
Miulla on kova homma vielä itteni kanssa ennen uutta valmennusta. Pitäs löytää joku ratkasu näille sokerihuudoille ja jollai tapaa saada kroppaa vetreemmäks. Etenkii treenit tulis ole turhan vaikeeta ja ehkä jopa turhaa settiä, jos kroppa ei ole kykenevä ottamaan treeniä vastaan.
Mutta nää on tosiaan taas näitä kun pitäs ymmärtää ottaa iisisti. Ottaa se järki käteen.
Ja hiljennän ne sokeripirut! Ei hemmetti, miten tästä pääsee eroon?
Vielä ois toinen yläkropan treeni tälle viikolle tiedossa ja muuten oiskii sitte lenkkeilyhommia ja toki sitä lepoakii jossain kohtaa. Yritän tosiaa nyt panostaa myös noihi aerobisii, että lähtis ne läskit kävelee (ja siihen ei auta jos vedän sen kilon karkkia... )
Viime sunnuntaina teki kyllä hyvää, kun vaan nukuttii, syötii ja vähän levättiin siinä välissä. Tollasta tosiaan ois hyvä harrastaa sen kerran viikkoo nii alkaiskohan tässä tokenemaan?
En mie yksinää sitä malttais tehhä, kun aina on jotain kuitenki mitä tarvis olla säätämässä.
Olin valitellu, että olis kiva vaikka pystyy lukemaan jotain kirjaa, mutta en osaa keskittyä.
Siinä kohtaa ihmeteltii, mite pystyn nukkumaa, kun oon tällane adhd, nii periaatteessa nukkuminen pitäs olla mahdottomuus. Mutta ei se ole, sillon ku nukutaa nii sit kans nukutaan. Piste. Sillon kun yritetään lukea, on vielä monia mahdollisuuksia tehdä siinä sivussa vaikka ja mitä ;)
Että tällaista tänään.
Ja hei! Adhd-pläjäys tähä loppuu: Eilen mie huomasin, että miulla on kiva pylly! Siis ihan itte. Ja iha itte ku oon sitä veivannu nii sietääkii nähä niitä tuloksia!
Ja nii...miusta tuntuu kivalta nähä hymyjä ja saada aamukahvia ja viestitellä <3
Sanoisin, että avain sun jalkajumien helpottamiseen on perusteellinen venyttely ja kevyemmät treenit/lepo. Sun täytyy vaan MALTTAA. :) Mieti vaikka sitä, kuinka monta motivaatiokuvaa oot nähnyt, joissa toitotetaan, että kehitykseen tarvitaan oikeanlaista ruokaa, treeniä ja lepoa. Ymmärrän kyllä ton kaikkihetimullenyt-asenteen, mutta eihän sulla oo mihinkään kiire. :)
VastaaPoistaSokeripirun selättämiseen mulla ei oo keinoja. :D