tiistai 16. syyskuuta 2014

Mitä, miksi, miten?..

...sitä itekkin välillä tuumailen, että miten tähän onkaan tultu?
Muistan ajan, kun en suurinpiirtein edes ymmärtänyt, mitä se liikunta ja terveellinen ruokavalio on.
"Siis voiks joku OIKEESTI syödä vaan maitorahkaa tai maun takia heittää vaikka banaania siihen kaveriks???" Ohhoh.. :D

Joo, tältä mie suurinpiirtein taisin pahimmillaan näyttää :D


Tosiaan, oon aina ja ikuisesti ollu "pieni ja vähän enemmän pyöreä", eikä se miuta sinänsä koskaa muka haitannu. Toki sitä aina toivoi, että olis laihempi mutten koskaan ollu oikeesti valmis tekemään asian eteen yhtään mitään. Vuosien varrella oon käyny pari isompaa jalkaleikkausta ja varmaan niiden pohjalta se ajatus vihdoin alkoi kytemään enemmän. Liikuntaa lisäilin piiiiiiiiikkuhiiiiiljaa ja etekii jälkimmäisen leikkauksen jälkeen oli lääkityskin sen verran kohdallaan, ettei ruokakaan maistunu ja ihan sen syömättömyydenkin ansiosta tuli ehkä pari kiloa tiputettua. Tai ainakin näin kuulin joiltain kavereilta joskus, että olis tullu hoikistuttua.

Salilla käymisestä innostuin pari vuotta sitten. Heiluin silloisen työpaikan salilla mistään mitään tietämättä ja vihdoin päätin siirtyä "oikealle" salille ja hankkia ohjelmat ja kaikenmaailman hömpötyshommat siihen päälle.
Kävin siis salilla säännöllisen epäsäännöllisesti sekä lenkkeilin, mutta eihän miussa mitään tapahtunu kun ei ruokavalio kuitenkaan ollu kunnossa. Tuli syötyä suurinpiirtein sitä, mitä nyt mieleni sattui tekemään ja etenkii herkkuja...
MUTTA sitten en tiedä, mitä tapahtui...pikkuhiljaa ne kilot lähti tai jotain muuta tapahtu, kun muistan vielä viime vuoden syksyllä kun kehuin silloisille luokkakavereille, miten hienoa on mahtua taas farkkuihin, joissa miun perse näyttää hyvältä! :D
En sillonkaan "varsinaisesti" ajatellut erikseen mitään kuntoiluasioita tai mitään muutakaan, ja en tosiaan koskaan ikinä ehkä voi tietää, mitä miun korvien välissä tapahtu kun vuoden vaihteen jälkeen tuli se seinä vastaan, että NYT mie sen teen, ainakii kymmene kiloo pois ja heti!

Laitoin pari lähtökohtakuvaa facebookkiin kavereiden nähtäväks ja kerroin suunnitelmasta. Sain muutamat peukut ja tsempit miun projektille ja siitä se vaan lähti. EN MIE TÄTÄ OSAA SEN PAREMMI SELITTÄÄ :D
Avauduin miun hierojalle asiasta ja se oli ihan mukana tsemppaamassa ja vieläkin hänen luona käydessä tulee päivitettyä viimoset kuulumiset ja kehitykset. Hieronnan ja hyvän olon lisäks sieltä on aina lähteny mukaan isot tsempit, joiden voimalla on taas hetken jaksanu painaa...

Tää on tosiaan yks niistä lähtökohtakuvista. Kamalaa katsottavaa, mutta vielä kamalampia on ne otokset, jotka on otettu vuosia sitten. Niitä tuskin tulen julkasemaan, koska tää miun projekti on tosiaan lähteny tästä kuvasta eteenpäin, silleen oikeesti.



MIKSI?- hirveen paljon oon saanu kuulla kysymyksen: MIKSI? Niin, miksi en olisi laihduttanut, hankkinut lihasta, syönyt hyvin? ONKO SE NIIN PERKELEEN VÄÄRIN SITTEN? Oisko miun tarvinnu jatkaa mäkkärissä käyntiä ja popsii mielinmäärin karkkia? Olisinko sitten "normaali ihminen"?  Mie oon eläny ihan normaali elämää, oon vaan lisänny sitä ruokaa ;) katon vaan mitä syön ja liikun enemmän. Herkkuja on tullu mätettyä liki viikottain ja se on se syy MIKSI mie soimaan itteeni ja MIKSI en ole tyytyväinen siihen, miltä näytän. Mutta, heikko on ihmisen luonne ja karkit on hyviä! :)

Vaikken oo tyytyväine, nii näytänhä mie tässä pirun paljo paremmalta ku ylemmässä kuvassa! ;)

Tässä nyt pieni tarina miun elämästä. Kirjottelen aina kun jotain asiaa vaan tulee. Vielä tuo flunssa vaivaa nii en uskalla pahemmi salilla heilua nii treenitarinat jää myöhemmälle...

2 kommenttia:

  1. Kiva lukea vähän taustastasi :))
    Vertaistuki tsempit flunssan osalta. Täällä alkoi sama homma :/

    VastaaPoista

Otan mieluusti vastaan asiallisia kommentteja :)