Don`t you dare give up!

Epätoivo nostaa taas päätään. Joo, mie tiiän että nää olot on vaa hetkellisiä, mutta niin on ne voittajafiiliksetkii. Typerää vuoristorataa, jota en aina osaa hallita.

Aamusali on nykästy, keskityin nyt kiusaa räpylöitä ja tota perkeleen isoa mahaa. Eilen illalla olin vielä tyytyväinen, kun kävin "jättämässä jäähyväisiä TopSportille" ja innostuin ostamaan KELTAISEN hupparin ja mielestäni näytin jopa hyvältä KATTOKAA VAIKKA :D

Tän kylän TopSport tosiaa laitto loppuunmyynnin vireille ja vähä saatoin järkyttyä...Noh, ehkäpä ens viikolla meen vielä hamstraa lisää treenikamoja kun viel kerkee...

Oon myös parin päivän tässä muutenkii kasvatellu luonnetta ja ennenkaikkea reisiä, polkiessani yhteensä about 14km töihin VASTATUULESSA. ARGHT! Kyllä eilisaamuna kirosin kaikki mukavan lämpöisissä autoissaan olijat, mutta samalla pääsin myös näyttää niille pitkää nenää sillä miehän polen perhana ja kunto kasvaa! ;)

Mut sitten taas tää aamusalipose-ei hyvä... Skillettiä lainatakseni:
"I`m running out of time, for me to break this, I`m tired of feeling like I`m never gonna make it..."

No voi itkuparkuvinkuepätoivo! :D Tälläst tää on. Ja herkkuhimot senku jatkuu! Rasteja oon kuitenki saanu vedellä miun hienoo kalenterii, että sen puolee ei ole luovutusta tapahtunu.

Onneks oon kuitenki "ilokseni" saanu huomata, etten ole yksin näiden kiemuroiden kanssa. Muistakin bloggaajista on löytyny samoin ajattelevia, ollaan me sit outoja! ;)