Kyllä mie osaan!

Ja taas tää ikuisuusaihe..mihin oon menossa,mitä teen, selviinkö?
Loppuu tää perkeleen nillitys! Mie oon tähänkii asti tehny hommat yksin ja eihän niitä puntteja kukaan miun puolesta nosta, mutta ei kyllä oo korvaan huutamassakaan, että "PAINA PAINA!"

Kaikki, mitä mie oon tähän mennessä tehny, oppinu ja ennenkaikkea TIEDÄN tästä aiheesta, on ihan miun omaa ansiota, enkä häpeile sitä, päinvastoin. Mie tiedän, etten todellakaan tiedä kaikkea, mutten ole mikään ummikkokaan enää. Mie tiedän, mihin suuntaan oon menossa ja tiedän, mitä sen eteen tarvii tehä.
Se, miks oon ollu ahistunu ja turhautunu, on just se ruoskijan puute. Mut en mie jaksa enää siitäkään valittaa. Näillä mennään, mitä on annettu!

En mie näe, että tulisin koskaan olemaan mikään bikini-fitness-beibe, mutta miulla onkin ihan omat suunnitelmat, eikä miulla ole vaihtoehtoja kuin mennä niitä kohti. En mie todellakaan aijo lopettaa heti kun vielä sen pari kiloa on puntarista hävinny,sillä tätä vois jo kutsuu elämäntavaks.
Miks lopettaa jotain, mikä loppupeleis vaan antaa itelleen hyvää oloa, vaikka kukaan toinen ei sitä tajuais?

En mie sitä kiistä, etteikö ihmisten kommentoinnit menneessä ja tulevaisuudessakin vaikuttais miun tekemiseen, mutta ei ne saa miuta heittämään niitä salihanskoja ojaan, eikä syömään sitä pullaa 24/7.

Mie oon joskus ollu niin pohjalla niin isojen asioiden takia, etten jaksa sellasta enää. Ja joo, mie tiiän myös sen, etten tule olemaan happyhappy energiaa pursuava duracell päivästä toiseen, mutta tieto siitä, että mie osaan ja pystyn kaikesta huolimatta on melkosen hyvä juttu!