torstai 4. joulukuuta 2014

Tukea ja turvaa...

Niin se vain on, että mie aikani huusin apua ja nyt sitä ois aavistuksen verran tulossa ammattitasolta.
Mie en malta odottaa ens viikkoon!
Otin yhteyttä personal traineriin, joka teki miulle InBody mittauksen, että mitehä ois jos hää tekis miulle ruokavalio ja treeniohjelman, kun ei kokonaisvaltasee pt-pakettiin ole varaa.
Hän sitte teki miulle tarjouksen, johon sisältyy nää ohjelmat ja jopa pari yhteistä tapaamista, että saadaan miut takas vauhtiin! :)

Vielä parempaa on, kun miun kummisetä halus osallistuu kustannuksiin. En voi häntäkään tarpeeksi ylistää, aina hää ollu kaikinpuolin apuna. Toiminu terapeuttina ja sponssaajana, sekä pariinkin otteeseen pelastanut liki hermoromahdukselta ottaessaan miut aikoinaan hetkeksi siipiensä suojaan. <3


Vaik miun kummi ei ehkä tiiä, mite tää ipana reenaa ja ennenkaikkea miten tulen reenaamaan, miten oon syöny (väitti perhana nälkäkurjeks ku viimeks nähtii) ja mitä haluan vielä saavuttaa, nii ei hää myöskää ole koskaan kyseenalaistanu miun toimintaa. Ollut vaan perhanan ylpeä :)

Tuntuu tosi helpottavalta jo nyt.
Innostuin myös ostaa itellee rannesiteet, kun aavistuksen oon noit painoja nostellu nii tietyissä liikkeissä ranne on alkanu vihottelemaan. Muutenkii miulla joka paikka krakailee, nii jos nyt ees ranteet tän ansiosta kestäis kasassa :D

Vähä vaatii harjotusta, että saan nää sopivasti kohallee :D

Se, minkä laitoin merkille paikallisessa urheilukaupassa käydessä oli se, kun myyjä ystävällisesti tuli kysymään, tarviinko apua (oltii kaverin kanssa tutkailemassa kaikenmaailman piuhoja ja mistää mitää ymmärtäny, muutaku yhet oli tosi kivat koska värinä oli pinkki :D)
Nii, ettei tää myyjä ollu yhtää sen olone, etten vois moisia härpäkkeitä tarvita. Ei kattonu tyyliin:"Ai sie muka kävisit salilla, yeah right!" JOO MIE TIIÄN, ETTEI TÄÄ ITSELUOTTAMUS OLE KOVIN TAIVAISSA AINA...
Mutta tosiaan, tuo oli se ajatus mikä miulle tälleen jälkiviisaana heräs. Se myyjä tosiaan ihan vilpittömästi neuvoi, mitkä olis hyvät ja naurahti ku miun eka kommentti oli "mut nuo EI OO pinkit.." :D ja hää viel näytti, miten nää laitetaa. Tokihan se on hänen työtä, mutta silti hänen käytös lämmitti mieltä. Piste.

Näillä kuvilla ja tunnelmilla alan valmistautumaan viimoseen yötyövuoroon ja odottelee viikonlopun reenejä. Kohta viikko ilman salia, ja alkaa jo kuumottelee!

1 kommentti:

  1. Kivan positiivinen postaus! Ja tosi mukava ku oot saanu "apua" jos sen voi nuin ilmaista! :D tsempit! :)

    VastaaPoista

Otan mieluusti vastaan asiallisia kommentteja :)