Vuosikatsaus

Näitä "mitä vuoteen on sisältyny"-päivityksiä nyt on näkyny nii oisko miunkii syytä laittaa omani kehiin?

Tähän vuoteen on mahtunut enemmän kuin paljon, mutta haluan tuoda julki niistä kaksi asiaa:

Heti alkuvuodesta miun kahdeksan vuoden odotus päättyi ja pääsin toteuttamaan haaveeni ensimmäisestä tatuoinnista. Omistettu maailman tärkeimmälle <3
Hetki oli ehkä maailman parhain siinä kohtaa kun tatuoija sanoi: "Noni, käyppä kattomassa.." ja itku siinä meinas tulla...

Sit tammi-helmikuun tienoilla olin tapani mukaan hitoksee aikasin salilla ja päätinpä napata kuvan ja laittaa sen naamakirjaan. Rupeskii porukka sitte kommentoimaan tyylillä "ootko sie laihtunu??" Ööööh...en kokenu laihtuneeni ollenkaan, sillä vaikka salilla tykkäsin käydä niin ruokavalio oli täysin hakoteillä ja herkut maistui.
Aloin sitten mutustelemaan asiaa paremmin ja päätin, että nyt tai en koskaan! Laihdutan vähintään kymmenen kiloa.

Otin lähtökohta kuvat ja länttäsin nekin naamakirjaan. Kun julkistin päätökseni, aloittaminen tuntui paljon helpommalta.
Kun mietin aikaa taaksepäin, en edes tiedä miten tää kaikki tapahtu :D
Varmaan mie vaan koin jonkin herätyksen, päätin laittaa ruokavalioni kuntoon ja kuinka ollakkaan:tuloksia alkoi tulemaan! Että ei tosiaan se liikunta ole tärkein, laittakaa ihmiset ruokavalio kuntoo ja miettikää sitte uudestaan!

Kirjoitin tarinani myös iltalehteen ja se myös julkaistiin. Olin siis "viikon laihduttaja".

http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2014092218684713_lh.shtml


Ne epätoivon hetket ja lannistumiset eivät ole yhden käden sormilla laskettavissa. Olin heittämässä hanskoja tiskiin todella useasti.
Kun tuloksia on tullut, olen saanut tsempit niistä, mutta tuntuu, että itse matkan olen tehnyt melkolailla yksin. Tottakai työ on tehtävä yksin, mutta ehkä kukaan ei vaan tajunnu, miten tosissani olin?
Nyt, kun porukka on alkanut paremmin ymmärtämään, että mie en ihan oikeesti lopeta tätä elämäntapaa, niin ihmettelyä tulee huomattavasti vähemmän.
Tosin kommenttia "ethän sie vaan enää laihduta??"-on kuultu todella paljon, mutta mitä mie tuohon sanoisin?
Jotenki vaan yhä edelleenkin vaikeeta selittää tätä hommaa sellaselle, joka ei ole itse kokenut.
Jos ja KUN jatkan tätä elämäntapaa, ei tarkoita automaattisesti sitä, että laihduttaisin edelleen, sillä 18kg on jo lähteny. Olen "normaalin ihmisen" mitoissa ja lihaksiakin on "tavallista" enemmän, ainakin jos InBody-mittauksiin on uskominen.

Mie en vaan halua samalla tavalla ahtaa naamaani sitä roskaa, mitä ennen tein. Ja kyllä, se yksi annos ranskalaisia tai kastike salaatin seassa voi pilata miun syömisen.
Haluan terveellistä ja puhdasta ruokaa. Niin ja miun on saatava sitä "miun ruokaa" usein! :D
Tottakai oon vaan ihminen ja voin sillon tällön mutustella suklaata tai nykästä pitsaa, mutta sanotaanko, että miun ruokavalio on 90% puhdas ja miut ei saa ku vihaseks kommenteilla "miks sie et syö" tai "ota nyt vähän.."

Jos mie oisin ottanu joka kerta "vähän" tai syönyt muuten ns.ohi ruokavalion, niin en olis tässä. Yllä oleva kuva ei ole tuorein, mutta aikalailla suuntaa antava.
Miulla on suunta vaan eteenpäin. Uusi treeniohjelma ja ruokavalio, joka kertoo että mitä "on ihan ok syödä"- sillä hiilarit on ollu miulle peikko, vaikka niitä oon syöny, nii silti oon pelänny,että teen jotain väärin. Ja KYLLÄ! Treenaavan ihmisen kuuluu syyä myös sitä makaroonia, joskin täysjyvä sellaista ja tietyissä määrin.

Tää on just se mitä mie haluan, en ehkä koskaan ole voinut näin hyvin. Enkä anna kenenkään ottaa sitä miulta pois. Edessa oleva matka on hidas tällaselle adhd-luonteiselle, mutta jos oon tässä ja nyt, mihin voinkaan päästä taas seuraavan vuoden aikana?

Niin paljon syytä hymyyn :) Tätä lisää! <3